Kauden kolmas SM-kisa, ja siitä jäi taas ihmeteltävää. Olihan tässä säheltämistä. Pari viikkoa sitten käytiin dynolla AJ-Techillä, ja siellä todettiin että turbiini luistaa niin pahoin että sitä täytyy hiukan pajoittaa. Homma keskeytettiin siihen paikkaan, auto kotiin ja turbiini käteen.
Seuraavana aamuna kohti Turkua, TH Maticille Tapio Haakisin luo. Hän teki turbiinille omia taikojaan. Paulin kiireiden takia saatiin auto dynoon vasta keskiviikkona juuri ennen kisoja.
Kohti Kauhavaa
Dynossa meni niin myöhään että seuraavalle päivälle jäi kaikennäköistä hommaa, ja karavaani saatiin vasta illan suussa siihen malliin että voitaisiin lähteä. Kello oli sen verran paljon että päätettiin lähteä vasta aamulla kuudelta.
Kauhavan lentokentälle, SPTR Summer Nationals SM 3:een, päästiin hyvissä ajoin ja leiri pystyyn samantien. Auton katsastus meni nätisti, ja sitten vaan valmistautumaan radalle. FHRA nappasi katsastuksesta myös virallisen videon. Kaikki meni hienosti viivalle asti.
Viivalle
Hiukan jännitti. Tai siis perkeleesti jännitti. Olihan siitä jo toista vuotta kun olin viimeksi ajanut. Burnikset otettiin ja asetuttiin lähtövaloihin. Tästä se draama sitten alkoi.
Penkki oli niin kaukana että en yltänyt kunnolla painamaan kaasua, vaan sain poljinta painaa ihan varpaan kosketuksella. Valot vaihtuu ja breikki ylös. Auto ampaisee viivalta ja jalka nousee kaasulta. Yritetään taas painaa, mutta kaikki menee niin nopeasti, ja oikealta alkaa tulla savua jolloin höllään entisestään kaasua. Valuin maalin ohi ja pysäköin paluustripille. Aikakortti näytti silti 7.834 ja 269.85 km/h, 60 jalan ajalla 1.476 - lievennetylläkin vedolla ihan kelpo lukema.
Keräsin varjot ja käynnistin auton uudelleen. Ei käynyt ihan hyvin. Lämpö alkoi nousta, nousi 104 asteeseen, jolloin sammutin koneen ja soitin tiimille että tulkaa hakemaan.
Varikolla selvisi
Auton hinaajia odotellessa ehdin jo huomata, että vesipumppu ei pyöri. Ok, aattelin jo et päästään vähällä. Hetken päästä huomasin kuitenkin, että öljyä oli tullut aika reippaasti ulos jostain, koska sitä oli sisälläkin kartsatunnelin päällä.
Varikolla tutustuttiin tilanteeseen. Huomattiin että imusarjan tiiviste oli pullahtanut pois lohkon ja imusarjan välistä moottorin takapäästä, ja siitä se ruiskutti öljyt laatikon päälle ja sitä kautta sisään.
Tulpat pois ensimmäisenä, ja 8-sylinterin tulppa oli sökönä, palanut oikein kunnolla. Siitä sitten ohipuhallusmittausta tekemään: 100 % vuoto sylinterissä, ja vuoto oli kampikammioon. Eli mäntä rikki. Hiukan alkoi niinku vituttaa, ihan Suomeksi sanottuna.
Peli poikki tältä erää
Tiimin kanssa päätettiin vaihtaa mäntä, koska niitä oli varastossa. Hain männän kotihallilta, mutta takaisin päästyäni todettiin että myös kiertokanki oli sulanut niin pahoin että sekin olisi pitänyt vaihtaa. Niitä ei vaan ollut yhtään jemmassa. Siihen se kisa sitten tältä erää jäi.
Tehtaalle on laitettu jo tätä kirjoitettaessa kysely, kuinka nopeaan saadaan uusia veivejä. Motoparkin SM 4 -kisaan on kuusi viikkoa aikaa. Tulevaisuus näyttää ollaanko siellä.
